Kuvat ja teksti: Marko Aho
Kouvolan kupeessa sijaitseva ja vuodesta 2006 Kouvolaan kuulunut Myllykosken taajama rakentui aikoinaan paperitehtaan juurelle. Ei ole liioiteltua sanoa, että useimpien mylsäläisten – kuten sikäläiset yleisesti itseään kutsuvat – arki liittyi tavalla tai toisella tehtaaseen.
Muutos olikin melkoinen, kun reilun sadan vuoden ikään ehtinyt tuotantolaitos monien vaiheiden jälkeen suljettiin joulukuussa 2011.
Vastaavia ”myllykoskia” löytyy Suomesta muitakin. Siinä vaiheessa, kun kylmenneiden tehtaanpiippujen varjossa alkaa kirpputorejakin uhata konkurssi, vaatii seudun elinvoimaisena ja vireänä pitäminen kekseliäisyyttä ja sinnikkyyttä. Ideoita, yhteishenkeä ja yritteliäisyyttä ainakin on Myllykoskella piisannut. Jo tehtaan sulkeutumista seuraavana kesänä esimerkiksi järjestettiin Maailmannäyttely nimeltä Myllykoski World Expo XII. Se oli menestys, joten kolme vuotta myöhemmin homma otettiin uusiksi.
Wanha Rautakauppa
Eero Raittisen ja Eija Ahvon tuoreiden elämäkertojen julkaisijana tutuksi tullut Reuna kustantamo ja kirjakauppa Oy muutti keväällä 2018 Myllykoskelle vanhaan rautakauppakiinteistöön. Tarja ja Göran Tornaeus oivalsivat pian, että heidän kodikseen ja työpaikakseen valikoitunut tila tarjoaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Syntyi Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa.
Kirjakaupan ohessa toimii nykyisellään kahvila, taidegalleria ja valokuvastudio. Kahvilassa ja galleriassa järjestetään monenlaisia pienimuotoisia tapahtumia ja kursseja. Varastohalli rautakaupan sisäpihalla on kokenut muodonmuutoksen ainutlaatuiseksi tapahtuma-areenaksi. Kuusi metriä korkean 300-neliöisen peltihallin seinät on kauttaaltaan vuorattu korkeilla kirjahyllyillä. Lahjoituksina saadut kirjat toimivat yhtä lailla upeana sisustuselementtinä kuin akustiikan pehmentäjänä ja eristeenäkin.
Kirjahalli ja pihalle rakennusten väliin sijoitettu esiintymislava-kontti mahdollistavat monenlaisten kesätapahtumien järjestämisen. Ensimmäiset Kymi Libri -kirjamessut olivat menestys kesällä 2019. Vuotta myöhemmin vuorossa oli Kymi Kantrin debyytti. Tänä vuonna järjestettiin sekä kirjamessut että kantrifestarit. Kulttuurille on selkeästi kysyntää Kymenlaaksossa.
Tapahtumien taustatiimiin kuuluvan Mika Bymanin suhtautuminen on varovaisen toiveikas: ”Kahtena kesänä kun näitä on järjestellyt koronan keskellä, ja molempina vuosina on jouduttu päivämäärää siirtämään, niin onhan tämä ollut melkoista säätämistä. Tänä vuonna meni aivan kalkkiviivoille sen suhteen, että pystymmekö pitämään Kymi Kantria lainkaan. Sitten kun eka bändi alkoi soittaa, niin helpotuksen tunne oli melkoinen ja hymy herkässä. Oli mahtava seurata, miten hyvin porukka viihtyi ja moni tuli kiittelemään järjestelyistä. Talous on nyt tiukoilla, koska kasvatimme festaria, laajensimme sen kaksipäiväiseksi ja samaan aikaan toinen koronakesä leikkasi lipputuloja. Ensi kesänä pidämmekin luultavasti taukoa, jos korona on vielä rajoittamassa toimintaa. Täytyy muutenkin olla aika varovainen, jos ja kun tulevia kemuja alamme miettiä.”
Kymi Kantri 2021
Nyt toisena vuotenaan kaksipäiväiseksi kasvanut Kymi Kantri tarjosi ilahduttavan laaja-alaisen artistikattauksen. Perinteistä perus-countrya kuultiin Niina & Her Strangersin, Roy Hohenthal & The Tone-Flite Stompersin ja Juippi & Juippi duon esittämänä. Bluegrassilla kansaa villitsivät Jussi Syren and the Groundbreakers, The Nervous Buffalo String Band ja Self Rising Flour. Härmäkantria tarjoili FME&J Tribute Bandin ohella Marko Haaviston Vaeltava Vitsaus. Ohjelmiston bluesimpaa laitaa edustivat Ismo Haavisto ja Andres Roots.
Eräs pienen festarin ohjelmiston laajuuden salaisuus on eri kokoonpanojen välinen synergia. Tero Pulkkisen Joukkio esimerkiksi esiintyi oman settinsä lisäksi myös Nasu Raittisen duon kanssa. Niina Huohvanaisen taustalla soittanut Her Strangers puolestaan koostui samoista muusikoista kuin illan päättänyt FME&J Tribute Band.
Itsekin kantri- ja punkmuusikkona tunnettu Mika Byman kertoili festivaalin ohjelmarakenteesta: ”Alun perin, kun Kymi Kantria alettiin visioida, niin meitä päätyi saman pöydän ääreen erilaisia kantridiggareita. Päätettiin, että ei hirttäydytä linjassa ainoastaan kantriin, vaan rönsyily rootsin sivupoluille on hyvinkin suotavaa. Buukkauksia ovat hoidelleet lähinnä Emppu Kupari ja Antti Vesikko. Empulla on laajat kontaktit alan ammattilaisiin. Antti puolestaan on pyörittänyt ennakkoluulottomuudestaan tunnettua Murha-Klubia Kouvolassa. Kaikki kuulijat eivät tietenkään voi tykätä kaikesta, mutta on ollut mukava molempina vuosina huomata, kuinka joku yllättävä artisti on tipauttanut monet niin sanotusti persiilleen. Yllätysmomenttia pitää olla ja taso pidetään korkealla, vaikka laaja-alaista onkin.”
Yllätysnimiä löytyi tänäkin vuonna. Ainakin juurevan säästeliäästi rokannut Bizarro & Jukka Nissinen näytti perjantai-iltana saavan lukuisia uusia faneja siitäkin huolimatta, että keikkansa aikana ei yleisöä tungokseen asti pihassa ollut. Itselleni riemastuttavimmat uudet tuttavuudet olivat Kiss-covereitakin folk-otteella soittava sisaruskolmikko Wheat, Rice & Fries ja kansanmusiikillisia sävyjä suosinut Slack Bird.
Kymi Kantrissa oli paljon ohjelmaa, mutta aikataulu ja siten kokonaisuus pysyi kasassa, koska settien pituuksista ei livetty. Yleensä kun Kirjahallissa soitto taukosi, niin pihalavalla oli menossa pikainen soundcheck. Gallerian puolella järjestettiin lauantaina myös pari workshopia. Niiden aikana ei luonnollisestikaan voinut päällekkäisyyksiä välttää. Andres Rootsin kertoillessa omassa osuudessaan mm kitaran erilaisista virityksistä, antoivat Tuomas Metsberg ja Olli Haavisto aimo annoksen country-tietoutta Telecaster- ja steelkitara -näyttein ryyditettynä.
Kovat Otteet
Kymi Kantrin räyhäkkäimpiä hetkiä sisältyi melko runsaasti Mika Bymanin & Kovien Otteiden jäähyväiskeikkaan Kirjahallissa.
”Bändi kulki kierroksensa ja teki mitä näissä kuvioissa pystyy. Hienoja muistoja ja hyviä ystäviä ajanjaksosta jäi, ja kaikkien kanssa jatketaan tavalla tai toisella musiikin tekemistä. Se oli sitä rujompaa kantrirokkia, mitä bändiä perustettaessa suunnittelinkin, mutta ehkä siinä oli vähän turhan eri suuntiin kallellaan olevia soittajia, että olisi kannattanut jatkaa hamaan tappiin asti. Kymi Kantri tarjosi hienon paikan toteuttaa jäähyväiskeikka, joka aika nappiin menikin”, totesi Byman pari pitkäsoittoa ja yhden ep:n julkaisseesta bändistään ja jatkoi tulevista kuvioista:
”Kovat Otteet tarjosi väylän toteuttaa omia biisejä, joka on tärkeää minulle. Seuraavaksi onkin vähän erilaisen projektin vuoro. Olemme tekemässä vorssalaisen Atte Hippin kanssa yhteislevyä, jonka tuottaa ja jolla myös soittaa legendaarinen Arto ”Pilli” Pajukallio. Levylle tulee meidän molempien biisejä ja yhteistuotostakin on luvassa. Levyn työnimenä on ”Ruostevyö” ja biisit tulevat olemaan todennäköisesti aika akustispainotteisia, eli ei mitään ihmeempää rokkirevittelyä.”
Mahtava miljöö
Iso osa Kymi Kantrin viehätyksestä tulee miljööstä. Wanhan Rautakaupan pihapiiri on viihtyisä ja elämää nähnyt. Ympäristö huokuu tarinoita. Oman lisänsä tuo pimeässä loistava neon-risti Myllykosken kirkon tornissa, joka muuten on Kouvolan korkein rakennus. Perjantai-iltanakin kun Syrenin Groundbreakersit olivat soittaneet encorena kipakan instrumentaaliversion Suvivirrestä, osui Kirjahallista ulos astuessa ensimmäisenä silmiin pimeyden keskellä loistava risti.
Kulttuuritalo Wanhan Rautakaupan tapahtumat ovat siinä määrin sympaattisia, hyvähenkisiä ja toimivia, että niille on helppo toivoa menestystä ja kasvua – kunhan eivät monen muun tapahtuman tavoin ulos raameistaan kasva.
Mika Byman on samoilla linjoilla: ”Kymi Kantrin tunnelma on välitön ja sellaisena se tullaan pitämäänkin. Kipinän festarin järjestämiseen synnytti juuri Wanhan Rautakaupan sopivan rosoinen miljöö. Koska festarin mittakaava ja lipputulot jäävät väkisinkin aika pieniksi, niin kulupuolta joudutaan miettimään aika tarkkaan. Musiikin lisäksi tapahtuman järjestämisen motivaationa on myös oman kotiseudun elävöittäminen, ja tässä Kymi Kantri on omalta osaltaan onnistunut. Mylsä maailmankartalle!”
MARKO AHO