UUSIMMAT
 
 
 
     
Johnny Winter 1944 - 2014
     
  Amerikkalainen blues- ja rock-kitaristi Johnny Winter kuoli 16.
heinäkuuta 2014 Zürichissä. Winter oli kuollessaan 70-vuotias.

Winter tuli suuren yleisön tietoisuuteen 60-luvun lopussa. Hänen
ensimmäisistä levyistään "Progressive Blues Experiment", "Johnny
Winter", "Second Winter" ja "Johnny Winter And" tuli klassikoita. Kesällä
1969 Winter esiintyi Woodstockin festivaalilla.

Johnny jäi historiankirjoitukseen yhtenä merkittävimmistä sähköisen
bluesin ja blues-rockin artisteista. Levy-yhtiöiden toiveesta hän soitti
välillä "pelkkää" rockiakin, mutta Winter oli sydämestään blues-mies.
Viimeinen hänen elinaikanaan ilmestynyt levy "Roots" (2011) oli
kunnioitus bluesin suurille.

Parhaimmillaan Winter oli maaginen live-esiintyjä. Hänen työskentelynsä
elävässä tilanteessa tallentui onnistuneesti konserttilevyille "Johnny
Winter And Live" (1971) ja "Live in NYC '97".

Esiintyjän uran lisäksi Johnny Winter teki suurtyön nostamalla blues-
legenda Muddy Watersin uran uuteen nousuun. Hän tuotti Muddy
Watersin viimeiset originaalilevyt 70-luvulla ja myös soitti tämän bändissä.

Winter (John Dawson Winter III, s. 23.2.1944) oli kotoisin Teksasin
Beaumontista. Ensimmäisen bändinsä hän perusti 15-vuotiaana
pikkuveljensä Edgarin kanssa. Urallaan hän levytti muun muassa
Columbia-, Alligator- ja Blue Sky –merkeille. Vuonna 1988 Johnny Winter
kutsuttiin The Blues Foundation –säätiön ylläpitämän Blues Hall of
Famen jäseneksi.

Lukemattomien aikalaistensa tavoin Winter sortui alan ammattitauteihin.
Rankka kovien huumeiden käyttö oli viemässä hänet monesti
ennenaikaiseen hautaan, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen
elämäntavat paranivat oleellisesti, paljolti kiitos uuden managerin Paul
Nelsonin.

Keikkailu ja levytystyö jatkuivat loppuun asti. Winterin viimeinen levy "Step
Back" ilmestyi postuumisti syyskuussa 2014. Se palkittiin Grammylla.
Johnny Winter esiintyi Suomessa lukuisia kertoja.

Johnny Winter Blues-Finland.comissa

Levyarvio "Step Back"
Haastattelu 2012
Keikalla Tavastialla 2011
Keikalla Virginiassa 2009
Winter Puistobluesissa 2007
 
     
BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA
16.7.2015
Albino Blues Cult. Kuva: Ari Haimi
Johnny Winter ja live!
Nyt kun Johnny Winterin kuolemasta on vuosi, on hyvä hetki kunnioittaa
Teksasin kitarasankarin muistoa – näin teki myös oivallinen Albino Blues
Cult –artistiyhteenliittymä Helsingin Tavastialla.

Mary Lou Sullivanin
kirja "Raisin' Cain" on merkittävä teos bluesin maailmasta.
Toimittaja
Jussi Niemen tekemä suomennos ”Rankkaa menoa, Johnny Winterin
villi ja vaarallinen elämä” julkistettiin virallisesti Helsingin Tavastialla 27.
toukokuuta
Albino Blues Cult -orkesterin johdolla. Hieno idea yhdistää artistin
elämäkerta ja musiikki – illan aikana Jussi oli lavalla itsekin kertomassa
mielenkiintoisesta kontaktistaan bluesjätin kanssa. Toimittajan ominaisuudessa
artistia tuli nähtyä useasti.

Winterin yksi kuuluisimpia levyjä on ”Johnny Winter And Live”; samalla logiikalla
kirjan juhlailtaa voisi kutsua nimellä ”Ja Live”! Albino Blues Cult, eli ABC, on
Johnny Winterin nimeen vannovien kotimaisten huippumuusikoiden ja -laulajien
muodostama, jäseniltään vaihtuva yhtye.  ABC pitää Winterin musiikillista
perintöä hengissä ja elinvoimaisena, mikä on itsessään kulttuuriteko.

Tavastian-konsertissa ABC:ssä musisoi paljon suomalaisen musiikin kermaa,
muiden muassa
Juho Pitkänen, Marjo Leinonen, Paleface, Esa Kuloniemi,
Jarmo Nikku, Eero Raittinen, Pepe Ahlqvist, Jussi Turunen, Olli Haavisto, Jo'
Buddy, Ben Granfelt, Maria Hänninen, Lefty Leppänen
ja Little Willie Mehto.

Illan tunnelmissa oli oikeaa
fathers & sons & daughters -meininkiä meikäläisittäin,
konkarien yhdistäessä rivit nuorten hurjien kanssa (vertauskohtana vaikka
Muddy Waters valkoihoisten nuorten kanssa musisoimassa). Pepe Ahlqvist ja
Joel Ahlqvist
edustivat isä-poika -asetelmaa aivan oikeasti – perinteet ovat
hyvissä käsissä. Samoin veteraani Eero Raittinen näytti nuorempien muusikoiden
säestyksellä, miten "Rock & Roll Hoochie Koo" oikeasti kuuluu esittää. Huippua!

Olli Haaviston sävykästä pedal steel -kitaraa olisi mielellään kuullut enemmänkin
(hän joutui lähtemään kesken pois toiselle keikalle). Kuloniemen ja Nikun
kitarointi oli hillitöntä, varsinkin kun kaverit kunnioittivat Gibson-valinnoin Johnnyn
ominta soundia. Laulusolisteista mieleen jäävimpiä tulkintoja esittivät Eeron
ohella Juho Pitkänen ja Maria Hänninen – Mariasta ei kerta kaikkiaan voi olla
tykkäämättä! Miksi pitäisikään.
Maria Hänninen. Kuva: Ari Haimi

"Parchman Farm" ja "Blinded by Light" olivat rajua rutistusta vaativankin Winter-
fanin makuun.
Freddie Kingin ikivihreä "Hideway" oli yksi Winterin
aloitusnumeroita; Juho Pitkäsen tulkinta meni ehkä enemmän
Jimi Hendrix
tyyliin, aivan mainiosti toki. "Catfish Blues" lukeutui myös huipentumiin.

Bluesia ja rockia winteriläisittäin

Winterin siirtymävaihe iloisesta bluesjamista stadion-rockiin oli musiikille loppujen
lopuksi ehkä epäsuotuisa kehitystrendi. ABC:n soittomuistelossa tämäkin kausi
oli silti hyvä käydä läpi. Ja Johnnyn valtavasta tuotannosta siitäkin kaudesta
löytyy helmiä.

The Rolling Stonesin legendaarinen "Jumpin' Jack Flash" Marian ja Jarmo Nikun
duettona oli yksi illan todellisia kohokohtia, eikä vähiten Nikun hurjan slide-
sooloilun ansiosta.
Bob Dylanin "Highway 61 Revisited" oli koskettava muisto
Winterin seikkailuista rockin alueilla.

Oh, God said to Abraham, "Kill me a son"
Abe said, "Man, you must be puttin' me on"
God said, "No" Abe say, "What?"
God say, "You can do what you want, Abe, but
The next time you see me comin', you better run"
Well, Abe said, "Where d'you want this killin' done?"
God said, "Out on Highway 61."

Rumpali Harri Ala-Kojola ja basisti Masa Maijanen pitivät vuolaasti polveilleen
Winter-repertoaarin jämäkästi kasassa. Ala-Kojola on teknisesti taitava, mutta
Winterillä oli rock-kaudellaan yleensä jossain määrin ”epähienostuneita”
rumpaleita, ei siis varsinaisia tekniikan tuhattaitureita. Live-tilanteessa backline-
volyymi saattoi toisinaan kasvaa älyttömäksi. Silloin laulu tietenkin kärsi.
Juho Pitkänen. Kuva: Ari Haimi

Tavastialla volyymit pysyivät kohtuudessa, ja laulu erottui vaivatta. Suurbändin
yhteisöattackina shuffle-versio Johnnyn "Rock Me Baby" -bravuurista oli pitkästä
aikaa oikein piristävä. Se oli myös hauskalla tavalla erilainen kuin Johnnyn
”nokittava” ja aggressiivinen versio legendaariselta "Still Alive & Well" -albumilta.

Iltaa on muutenkin kiittäminen hyvästä ideasta: kirja ja musiikki kuuluvat yhteen.
Korkeatasoisen Winter-illan jälkeen voi vain yhtyä Esa Kuloniemen kantaan:
”Kiitos teille, yleisö! Tunnelma oli kodikas, ja ilmassa paljon rakkautta Johnnya ja
musiikkia kohtaan. Kiitos illan mahdollistaneille, kustantaja
Vesa Tompurille ja
suomentaja Jussi Niemelle.”

ANTTI SUVANTO

Lue myös:
Rankkaa menoa –kirjan arvio

Rankkaa menoa: Johnny Winter -suomennoksen julkaisujuhlat ja Albino
Blues Cult. Helsinki, Tavastia, keskiviikko 27.5.2015

Marjo Leinonen, Maria Hänninen, Pepe Ahlqvist, Joel Ahlqvist, Little Willi Mehto,
Ville Leppänen, J Salonen, Harri Ala-Kojola, Masa Maijanen, Olli Haavisto, Pekka
Rajamäki, Jo' Buddy, Eero Raittinen, Juho Pitkänen, Jussi Turunen, Esa Kuloniemi,
Jarmo Nikku

Tavastia-klubin tekniikka: Antti Kirvesmäki & Jukka Wahlsten
.
 

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2015
.
 
Etusivulle
 
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
setstats